Jatkan tuota haasteen tekemistä kunhan kerkeän, mutta nyt ajattelin kuitenkin pohtia jotain aivan muuta. Ajattelin kirjoittaa bloggaamisesta (blogaamisesta?) ja bloggaajista. Asioita, jotka ärsyttävät minua suuresti blogaamisesssa ja blogaajissa. Mutta myös yleisesti pohtia blogaamista. Saatan tulevassa postauksessa kirjoittaa hyvin kärkkäitä ja kaunistelemattomia mielipiteitäni, mutta muistakaa: ne ovat vain omia mielipiteitäni! Toivon, että kukaan ei loukkaannu tekstistäni. Aion nimittäin olla suora, en jaksa kierrellä ja kaarrella asioita, jotka voin sanoa hyvin selkeästi ja lyhyesti suoraankin.
Minä blogaajana
Koko homma alkoi vähän yli vuosi sitten. Aloin mielessäni leikillä kehitellä ajatusta; josko alkaisin ylläpitää blogia. En todellakaan ottanut asiaa vakavasti, sillä ajattelin, että blogin ylläpitämisestä ei miespisteitä itselleni hirveästi ropisisi. Jostain syystä manitsin asiasta kerran veljelleni, halusin ilmeisesti nähdä hänen reaktionsa. Hän oli hämillään asiasta, niin olivat myös pari blogaavaa ystävätärtäni joille asiasta mainitsin. Naureskelin heille ja heidän reaktioilleen yksin. Yhtäkkiä huomasin pohtivani jo blogin nimeä sekä tulevia postauksia. Olin kusessa. Päätin unohtaa koko asian ja keskittyä muihin hommiin. Muut hommat eivät ilmeisesti oikein innostaneet, sillä seuraavan kerran ollessani koneella hioin jo blogini ulkoasua. Takaisin ei ollut palaamista.
Aloitin blogaamisen innokkaana ja oli hämmästynyt, kuinka hieno harrastus se loppupeleissä on! Otin tietoisen riskin aloittaessani blogauksen, sillä kaverini eivät asiaa pystyneet sulattamaan tai ymmärtämään. He päättivät alkaa vittuilemaan tästä asiasta minulle. Näytin heille, että minua ei voisi vähempää kiinnostaa heidän mielipiteensä. Onneksi en kuitenkaan ollut enää peruskoulussa tuolloin, joten minun ei tarviinnut kuunnella tuota vittuilua päivittäin, sillä lähes kaikki kaverini olivat amiksessa, kun itse taas olin lukiossa. Poikkesin siis hieman entisestä aloittaessani blogauksen.
Kirjoittelin asioista hyvin yleisellä tasolla, sillä en halunnut avautua kaikelle maailmalle. Aluksi luulin, että saan parissa viikossa yli 100 lukijaa, joten en halunnut jakaa asioitani kelle tahansa. Olin naiivi, mutta lukijoiden haalimisen vaikeus kävi itselleni hyvin selväksi melko pian.
Nykyään kirjoittelen asioista laidasta laitaan; itsestäni ja asioista yleisellä tasolla.
Aloitin blogauksen, koska halusin uuden harrastuksen ja pidän kirjoittamisesta. Teen blogiani itseäni varten ja pidän siitä, kun tekstejäni luetaan ja niitä kommentoidaan. Pidän blogiani yllä edelleen, tosin kiinnostus on hiipunut aika paljon siitä, kun aloitin vuosi sitten. Kirjoitan edelleen itseäni varten, jotta saan kertoa mielipiteitäni ja jakaa asioita muiden tietoisuuteen.
Erilaisia blogeja
Asiateksti-blogit
Asiateksti-blogeihin en ole kovin usein törmännyt, mutta näitä blogeja ylläpitävät useimmiten jotkut tärkeät ja korkeakoulutetut ihmiset, hyvänä esimerkkinä toimii poliitikot. He kirjoittelevat "tärkeistä asioista" niin tärkeällä otteella, että ihmettelen miten joku niitä jaksaa edes lukea. No joo joo, onhan se tietenkin mukavaa kuulla esimerkiksi jonkun poliitikon itse kirjoitettu mielipide johonkin polttavaan uutiseen. Näiden blogien postaukset ovat useimmiten järkyttävän pitkiä ja niiden lukemiseen saa kuluttaa helposti puolituntia-tunnin. Sitten toisen tunnin saa kulutettua, kun yrittää tulkita tekstiä siten, että siitä jotain ymmärtäisi.
-Ote Pekka Haaviston blogista Iltalehden sivuilta-
Esimerkkinä toimii tuo Pekka Haaviston postaus joka on postattu 3. Elokuuta. Siis jos ei ole perehtynyt asiaan, ei tuosta tekstistä saa mitään irti. Ehkä ei pitäisi olla tällainen idiootti. Nuo blogit omaavatkin varmaan kohdeyleisön, jotka lukevat noita tekstejä, eikä heillä ole mitään ongelmaa sen kanssa. Omasta mielestäni nuo ovat todella tylsiä luettavia, laittaisivat vaikka kuvia tekstien väliin värittämään hieman niin tylsää ilmettä! BORING!
Mielipide-blogit
Mielipide-blogit ovat porukkaa jakavia blogeja. Useimmiten tällaisen blogin tekijän täytyy olla perehtynyt jotenkin asiaan, josta kirjoittaa. Jos kirjoittajan mielipiteet asiasta eivät menen yksiin lukijan kanssa, voi lukijaa alkaa suunnattomasti vituttamaan kirjoittajan mielipiteet. Sitten alkaa uskomaton väittely ja dissaus kirjoittajaa kohtaan. Ottakaa aivot käteen!= ne ovat kirjoittajan omia mielipiteitä, eikä niistä ole tarvetta väitellä. "Mielipide asioista ei voi kiistellä" <-- paska sanonta, mistä me sitten kiisteltäisiin, jos ei niistä? En ole törmännyt kovin moniin, pelkästään mielipiteitä jakaviin blogeihin, mutta tavallaanhan kaikki ovat mielipide-blogeja.
-Ote Jouni Hynysen blogista Iltalehden sivuilta-
Jouni Hynynen on yksi niistä harvoista ihmisistä, joka oikeasti uskaltaa sanoa sitä mitä ajattelee. Uskokaa pois: näitä ihmisiä on maailmassa todella vähän! Hänen mielipide-blogistaan paistaa ulos AITOUS. On aina mukavaa lukea tuollaista aitoa tekstiä. En tiedä onko kovinkaan korrektia jakaa omia ajatuksiaan noinkin suoralla ilmaisutavalla, mutta uskon, että Jounia ei voisi vähempää kiinnostaa. Omasta mielestäni Jounin ylläpitämä blogi on erittäin mielenkiintoinen, helppo ja nautinnollinen lukukokemus. Osittain olen varmaan tätä mieltä siksikin, että omat mielipiteeni menevät yksiin hänen mielipiteidensä kanssa. Jokatapauksessa mielipide-blogit= 5/5 !
Musiikki-blogit
Kun itse aloitin blogaamisen, tarkoitukseni oli alkaa ylläpitämään juurikin musiikki-blogia. Ajattelin, että kerron ihmisille uudesta musiikista, josta muut eivät vielä ole todennäköisesti kuulleet. Kerron musiikista, josta ennen pitkää tulee mainstreamia, sillä uskoin, että tällainen musiikki omaa todella suuren yleisön ja näin ollen lukijat kiinnostuisivat blogistani. Idea ei ollut huono, mutta yksittäisen postauksen toteuttaminen oli todella pitkä ja raskas prosessi, jos olisin saanut noiden postausten tekemisestä palkkaa, olisin voinut jatkaa sillä linjalla.
Musiikki-blogit ovatkin hieman niin kuin mielipide-blogit. Jos lukijan mieltymys musiikista ei vastaa kirjoittajan kirjoittamia postauksia, seuraukset ovat samat, kuin edellä mainitsemassani mielipide-postauksien seurauksissa, eli dissausta ja väittelyä. Kaikistä typerin asia maailmassa on väitellä siitä, mikä musiikki on hyvää ja huonoa? HALOO! "Tykkään kuunnella porngrindiä ja sinä tykkäät Bieberistä" - kumpikin musiikki antaa henkilölle sitä mitä musiikin on tarkoituskin antaa, eli mielihyvää, nautintoa jnejne. No joo. Siksi on hieman riskaa peliä lähteä ylläpitämään musiikkiblogia jostain tietystä genrestä, on siis riskaa peliä, jos haluaa saada blogilleen lukijoita.
Itse luen yhtä "musiikki-blogia", tosin näyttää siltä, että hänenkin postausten aiheet ovat laajentuneet entisestä. Toisaalta hän on ilmeisesti hylännyt blogimaailman, kun katsoo viimepostauksen ajankohtaa. Hän kirjoitti suomi-räpistä/hopista what ever. joka ei vastaa ollenkaan omia mieltymyksiäni musiikista, mutta se kuinka intohimoisesti hän suhtautui kyseiseen genreen ja se, millaisella asenteella hän postauksia teki, sai minut lukemaan niitä. Eli joissakin tapauksissa musiikki-blogin aihe ei välttämättä tarvitse edes miellyttää itseä, jos henkilö on hyvä kirjoittamaan ja postauksia on mielekästä seurata, se riittää syyksi lukea ko. blogia. Tässä vielä linkki tuon kyseisen henkilön blogiin > Tartu hetkeen.
Musiikki-blogien tekiijät: keep on going!
ps. Jos tiedät jonkun hyvän musiikki aiheisen blogin, kerro ihmeessä minullekin!
Harrastus-blogit
Näitä blogeja on ihmisillä paljon. Näitä blogeja eikä niiden tekijöitä dissata eikä haukuta, ihmiset ilmeisesti pitävät "normaalina" tällaisia blogeja. Harrastus blogeja on paljon, yhtä paljon, kuin on harrastuksia. Ne saavat kohdeyleisönsä lukemaan postauksia, mutta eivät kovin usein yllä 10 lukijaa pidemmälle lukijoiden määrän suhteen. Itse luen muutamaa harrastus-blogia, lähinnä kalastusta käsitteleviä blogeja. Niitä on mielekästä ja helppoa seurata. Harrastus-blogit-perus(lame)blogeja, ei paljoa sanottavaa.
Massa-/mainstream-blogit
Sitten päästäänkin asian ytimeen ja tästä minulla riittää sanottavaa. Tarkoitan otsikolla juurikin näitä "Tätä tein tänään"- blogeja, joita on jokaisella teinillä. Oikeasti tuntuu, että nämä blogit lisääntyvät, kuin virus. Minulla on todella vahva viha-rakkaus suhde näihin blogeihin. Pidän tällaisista blogeista, jos tunnen kyseisen henkilön. Niitä on todella helppo lukea, kuvien, ulkoasun ja tekstien lyhyyden vuoksi. THANK GOD, että tekstit ovat useimmiten lyhyitä, sillä jotkut bloggaajat kirjoittavat tekstinsä niin kuin jotkut helvetin aivovammaiset idiootit?! Siis jos ihminen on käynyt peruskoulun, niin onko niin vaikeata laittaa pari pilkkua ja pistettä sinne tänne selkeyttämään tekstiä? Tai laittaa edes isot alkukirjaimet? Kertokaa mulle! Minua ärsyttää ihan helvetisti, jos joku tällaisen blogin ylläpitäjä tekee yleensä postauksia jotka ovat ihan okei, siis kuvia ja pienet selitykset niihin jne. ihan okei! Mutta sitten hänelle tulee joku ihmeen tarve alkaa pohtia jotain "syvällistä" asiaa ehkä pienessä humalassa tai mieliala maassa sateisen päivän kunniaksi. Tässä vaiheessa postaukselle tulee itseltäni niin suuret myötähäpeä-pisteet, että voi hurjuus sentään! Okei, miksi? Jos haluaa kirjoittaa jonkun hieman pidemmän tekstipätkän siten, että haluaa, että joku sen ehkä lukeekin alusta loppuun. JA SITTEN, jos haluaa, että joku vielä ymmärtääkin tekstistä jotain, niin onko se niin vaikeaa...Onko ihan pakko kirjoittaa murteella sitä tekstiä? Onko ihan pakko kirjoittaa, kuin viisivuotias? Jos teksti näyttää tältä: "ljnbvjbelajbvjbnrevnrsölDÖCLWNVKLNVRVNKKÖVNRESNLCDKL. knrvknvrlknvklvn. onrvrlnvlrknvlkwnvlrknvrlvn" niin voisiko asialle tehdä jotain? Kertokaa!
Nämä blogit ovat valtaosa blogeista mitä ylläpidetään. Tuntuu, että blogauksesta on tullut joku helvetin villitys teinien keskuudessa. Teini aloittaa blogaamisen, (eikä välttämättä tietenkään teini) hän kertoo siellä miten hänen päivänsä on kulunut lukiessa kirjaa ja katsellessa ulos ikkunasta, samalla kahvikuppi kädessään ja huopa ympärilleen kiedottuna (VAIKKA ULKONA ON 20 ASTETTA LÄMPÖÄ). Sitten hän kirjoittaa villin postauksen edellisillasta, kun on ollut "kamujensa" kanssa juhlimassa jotain vitun kissanristiäisiä, postauksessa on pari kuvaa, joissa kaikilla on sidukka tai lonkero kädessään, puhumattakaan duck-facesta kasvoilla... Kuvat on tietenkin otettu alkuillasta, kun kaikilla on hyvä fiilis puolikkaan lonkeron jälkeen. >Ottakaa kuva loppuillasta, kun oksennatte ja itkette ex-poikaystävää/tyttöystävää! Sitten yksi päivä tuo blogaaja saa herätyksen! Hän päättää tehdä postauksen tällä kertaa jostain muusta, kuin itsestään :O "Nyt tulee varmaan tosi mielenkiintoinen postaus!" Jännitys tiiiiiivistyy...Ja mistä hän tekeekään postauksensa? Hän tekee postauksen KOIRASTAAN?! TAI KISSASTA?! "Joo tässä pikku-Reksu raksu näyttää kuinka se istuu sohvalla" ja kuva koirasta jota ei voisi vähempää kiinnostaa. Siis en tiedä mitään tylsempää aihetta postaukselle, kuin lemmikit. Oikeasti tehkää postauksia itsestänne, tehkää juhlista ja paardeista, mutta jättäkää jumalauta ne lemmikkinne rauhaan, ei ketään kiinnosta mitä teidän Rekku tai Mirri on tehnyt, uskokaa pois.
Tuo teini on nyt ylläpitänyt blogiaan vuoden verran, postaukset ovat vähentyneet huomattavasti entisestä. Yhtäkkiä tuo henkilö ymmärtää, että hän on aikuistunut niin paljon, että on aika unohtaa blogaus (hän on aikuistunut vuodessa niin paljon?). Siihen päättyy tämä blogi, koska henkilö on aikuistunut niin paljon, että ei ole AIKAA tai kiinnostusta kuluttaa aikaansa tälläiseen hömpötykseen.
Tuolla koko jutulla tarkoitin sitä, että monet aloittavat blogauksen siinä murrosiän kieppeillä, kun on muutosten aika ja haluaa ilmaista itseään jollain tavoin. Sitten ylläpitää tätä blogia ja kun teini-iästä ollaan selvitty, bloggaus lopetetaan tai vähennetään huomattavasti.
Sitten toinen juttu mikä minua ihmetyttää suuresti, kun otetaan huomioon postausten mitäänsanomattomuus on lukijoiden määrä. Lukijoita on ihan helvetisti, miten se on mahdollista? Tässä lähiaikoina olen huomannut muutaman blogin, jotka ovat vasta perustettuja ja heillä on nyt jo 3 kertaa enemmän lukijoita, kuin minulla, joka olen ylläpitänyt blogiani jo yli vuoden. Mitä minä teen väärin? Kertokaa, please!
Kolmas asia mikä minua vituttaa niin paljon, että ei meinaa sanoja löytyä, ovat kuvat. Eivätkä mitkä tahansa kuvat, vaan kuvat jotka otetaan täältä > http://weheartit.com. Voi kilinkulli sentään, tuntuu, että jokaiseen mielentilaan löytyy joku ärsyttävä kuva ja siinä kliseinen teksti... Okei myönnetään, että ne ovat joskus ihan osuvia, mutta onko niitä pakko ylikäyttää koko ajan?
Okei, kerrataampa vielä. Minä haluan lisää lukijoita, miten niitä saa? Ohjeet: Laita vielä tyhmpempi ja selkeämpi nimi blogillesi, laita paljon kuvia, kuvia lehdistä, lumesta, auringosta jne. äläkä missään nimessä unohda http://weheartit.com :in tarjoamia mahdollisuuksia! Kirjoita postauksiin vähän tekstiä tai ei yhtään, jos kirjoitat noudata näitä ohjeita: Kirjoita murteella sillä se luo aidon vaikutelman, jätä huomiotta kielioppi ja kirjoita teksti niinkuin sen puheella sanoisit, tällä varmistat sen, ettei kukaan voi mitenkään ymmärtää mitään mitä yrität sanoa. Tee postauksia pinnallisista aiheista, kuten itsestäsi, juhlista, lemmikistäsi jne. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja takaan, että saat vitusti lukijoita!
Okei se oli semmonen postaus, mitäs piditte? Toivottavasti kukaan ei loukkaantunut tekstistäni, minulla ei ole mitään vastaan kenenkään blogia, joita luen. Pidän uusista postauksista ja luen niitä suurella intohimolla (ja tämä ei ole sarkasmia). Jos joku ystävistäni pitäisi tällaista blogia mikä minulla on, en varmaankaan jaksaisi lukea yhtään postausta alusta loppuun! En halua luoda tekopyhää vaikutelmaa itsestäni, mutta toivottavasti saitte jälleen kerran miellyttävän lukukokemuksen! Hyvää viikonloppua kaikille!:)
Tähän loppuun vielä koitan tehdä leikkimielisen postauksen noiden ohjeiden perusteella.
kevättä rinnassa!
kevät tullee, jeee! mie niin rakastan sitä ko lumet sullaa ja saaa tepastella märkien koiranpaskojen päällä! ennään muutama kuukausi kesälomaan, ei vitsi!
![]() |
| siinä mejän pikku hauveli, hih ko on söpseli! (oikiasti vittu, näyttääkö tuo siltä että sillä kiinnostais?) |
haluan kertoa teille vielä yhen jutun mitä molen miettiny:
lrljbvrveljbvnvjrsnbljvn,snbvjbrsrnsemnrvnljvnj sndvjvnwjnvc nskdnvknvrljvnreilvnrnvkrnsknrlkvlsnrlsknvbrkljbnljbnlksnlrknklvkenvblknrlvknrelvvklrneknvl lknrvrnvlkrnvlrnvlev.lwrknvklrnvlknrvlknvr,rvklnrkövnkrnv rlknbklrnbelkbnelknblknvlkvn.khvhvkhvhkvhkvvhkvkvkjvkjvblgjgddsytdfhlgyiyfdtdchvjhlgfyg.
tämmöstä tänhän, haleja ja pusuja kaikille karvamuksuille<3

ei hitto että nauroin:'DDDDD varmaan kaikki nuo "not to do"-listan jutut täyttyy minun blogissa:DDDD
VastaaPoistaMurre, turhat muka taidekuvat ja pieni määrä tekstiä... thäääönks minun blogiki täyttää nämä vaatimukset :D + se että postaukset on vähentyny, mutta hommaa mulle netti niin postaan vaikka joka päivä ja jos satun pääsehän ees kirjautumaan minun käyttäjälle :Ddd
VastaaPoistaEeva tässä vain jonka käyttäjän google sössi :--)
hahhah minunki blogi täyttää vaatimukset :D haluttais itekki mennä enemmän tuonne "harrastuspuolelle" valokuvauksen suhteen mutten ossaa oikein..
VastaaPoistaKiva että piditte!:D Teidän kaikkien blogeja on todella mielekästä seurata, keep on going!
VastaaPoistasulla se vasta myöhään alkaa se kesäloma ko muutaman kuukauen päästä.
VastaaPoistatuli häpiän tunne ku tunnistin itseni tuosta mainstream osiosta :D Ei siinä, aivan mahtava postaus! :D
VastaaPoistaKiitti!
Poistakirjota cobhc t. aurinkokuningas
VastaaPoistaHyvä että joku sannoo äänen mitä itsekin olen miettinyt. Bloggauksen suosio on laajentunut valtaavsti, ja valitettavasti määrä ei korvaa laatua.. Vaikkakin löytyyhän sitä sellaisiakin blogeja, mitä on ilo lukea! Esimerkkinä tämä, tykkään siitä miten aidolta ja rehelliseltä mielipiteesi kuulostavat:)
VastaaPoista