"Mikä on paras biisi maailmassa?" Tuo on se kysymys, mikä tulee usein esiin musiikista puhuttaessa. Tuo kysymyshän on selvästikin yksi maailman vaikeimmista, eiks juu;)? On se. Se on tavallaan järjetön kysymys. Kellä on oikeasti niin paljon pokkaa, että uskaltaa lukita lopullisen vastauksen tuohon kysymykseen? Olen usein miettinyt, ja siis OIKEASTI miettinyt, että mikä biisi ois niin täydellinen, että se ansaitsisi tuon pystin minulta. On monia asioita mitkä pitää olla 1viiva10 asteikolla vähintään 9, jotta se olis mulle se "oikea". Monia asioita, kuten: Toimiva kokonaisuus, biisin pitää toimia sen miljoonannenki soittokerran jälkeen, kylmät väreet jnejne. Mielestäni maailman paras biisi olis semmonen biisi, jonka voisi ottaa ns. "viimeiseksi ateriaksi". Kertokaahan omia mielipiteitä tähän absurdiin kysymykseen liittyen.
Pitkän harkinnan jälkeen, tulin tähän lopputulokseen. En halua lukita tätä lopulliseksi vastauksekseni, eli sanon tylsästi, että tämä on YKSI parhaista, ellei se paras.
Kyseessä on siis Yhdysvaltalainen Dj Shadow, eli oikealta nimeltään Joshua Paul Davis, hänen kappaleellaan "Six days". Kappale on peräisin vuodelta 2002, eli en valinnut parhaaksi biisiksi mitään ikivanhaa "oikeaa musiikkia". Dj Shadow tunnetaan mielikuvituksellisesta, kokeellisesta, samplepohjaisesta hip hopista/trip hopista.
Tutustuin tähän kyseiseen kappaleeseen kaksi vuotta sitten kesällä. Oli kaunis päivä, päässäni ns. "rokki peltorit" eli Peltorin korvakuulokkeet. Ajelin mönkijällä pitkin lapin jylhiä metsiä, samalla kuuntelin Veli Kauppisen leadaamaa YleX:n ohjelmaa nimeltään "Hyvä veli". Tämä biisi pärähti soimaan. Se ei auennut mulle heti ensimmäisellä kuuntelu kerralla, oikeastaan en muistaakseni edes pitänyt siitä juurikaan. Jokin kuitenkin sai minut kuuntelemaan tuon biisin toistamiseen. Muutaman kuuntelukerran jälkeen olin korviani myöten ihastunut.
Tästä biisistä minulle tulee sellainen fiilis, mitä en saa mistään muusta biisistä. Tätä biisiä kuunnellessa, saan irtautua käsillä olevasta hetkestä ja vaeltaa jonnekin paikkaan missä ihmisen jalka ei ole vielä jälkeänsä jättänyt. huhhuh olipa runollista. En löydä tuon enempää sanoja kuvaamaan tämän biisin täydellisyyttä. "Sitä kappaletta ei voi sanoin kuvailla, sitä biisiä joko rakastaa tai vihaa, välimuotoja siitä ei ole. Puhuminen sen biisin soidessa on rikos." Sellainen on maailman paras kappale.
Parahimmat onnitteluni Joshua Paul Davis, olet tehnyt "maailman parhaan kappaleen".
Ja nyt teidän vuoro! Palan halusta tietää, mikä biisi on niin hyvä, että se on arvon lukijoideni mielestä SE PARAS! Vai onko sellaista edes olemassa, voiko kukaan edes tehdä sellaista kappaletta? Kyse on mielipiteistä, eli voi! Kommentteja ja mielipiteitä kappaleesta, sekä kaikesta muusta aiheeseen liittyvästä, kiitos!
Ps. Haluaisin epätoivoisesti käyttää sulkuja elävoittämään tekstejäni, joten älkää masentuko jos tekstini ovat toisinaan hieman tylsiä. Siis minulla ei toimi näppäin "kahdeksan", jossa sijaitsee toinen osapuoli sulusta, jos joku ei vielä tätä tiennyt.
http://www.youtube.com/watch?v=aOMZyIsdT0g Tämä täyttää minun kriteerit. Omasta parhaimmasta kappaleestasi sen verran, että nimen perusteella en olisi koskaan kuunnellut sitä. Ihmismieleni kuitenkin päätti olla vastustamatta kiusausta kuunnella mahdollista maailman parasta biisiä. Yllätyin positiivisesti, mukavan chill mutta ihmettelevä kipale!
VastaaPoistaMinäkään en pysty nimeämään yhtä ainoaa parasta kappaletta, kaikki riippuu mielialasta ja siitä, onko kappaleessa mitään syvempää... Joihinkin kappaleisiin voi tuklla henkilökohtaisia merkityksiä jonkun tapahtuman jälkeen, vaikka ei aiemmin olisi kyseisestä biisistä välittänytkään. Kiteytit loistavasti parhaan kappaleen nimeämisen ongelman.
PoistaJuuri tuohon kiteytyykin koko kysymyksen ongelmallisuus, eli siis ihmisen vaihtelevaan mielialaan. Täytyykin kysyä itseltänsä kysymys: "Mikä biisi sopii joka tilanteeseen, jokaisessa mielentilassa?". Harvinaisen vaikea kysymys. Tuon maailman parhaan biisin valintaan voi ihan oikeasti paneutuakin. Eli. Mitä musiikkia kuuntelen, kun: minua v***ttaa, minua masentaa, olen hyvällä fiiliksellä, syvennyn mietteisiini jnejne. Sen jälkeen kerää noissa mielentiloissa kuuntelemastaan musiikista sellaiset piirteet, mitkä tekevät juuri siitä kappaleesta sellaisen, että se sopii ko. mielentilaan. Sitten vaan yhdistää nuo tekijät ja etsii sellaisen biisin, mikä täyttää nuo ominaisuudet.:) Tulos on todennäköisesti sama, kuin etsisi sitä kuuluisaa neulaa sieltä loputtomasta heinäsuovasta.
PoistaNo okei, looginen päätteleminen on tietenki yks harvinaisen tylsä, aikaa vaativa, mutta samalla todella mielenkiintoinen tapa selvittää vastausta tähän kysymykseen. Itse en juurikaan ole niitä ihmisiä jotka uskovat kohtaloon, sillä tylsänä realistina tiedän, että sen "oikean" löytyminen, siis elämänkumppanin löytäminen on puhdasta sattumaa. Se vielä, että saisi sen toimimaan on lauseke vailla vakiotermejä. Asiaan. Uskon kuitenkin jollain tavalla kohtaloon sen ns"oikean" biisin löytämiseen. Uskon, että jokaiselle on joku biisi, ja siihen ei välttämättä löydy mitään järkevää perustetta. Se vaan tuntuu hyvältä!
Hienoa "sulkatyttö", että löytänyt mahdollisen maailman parhaan biisin itsellesi! Uskon siihen todella vahvasti että myös Hanni ja mira. löytävät ne omat valittunsa:)
"Sulkatyttö", WAU! En ole ikinä kuullutkaan tuosta kyseisestä yhtyeestä, mutta tuo biisi... Siis aivan käsittämättömän loistava kappale! Jotenki arvoituksellinen, kokeileva, kaunis, omaperäinen: Voitaisiinpa puhua jopa täydellisestä kokonaisuudesta! Täytyy ehdottomasti tutustua lisää muuhunkin yhtyeen tuotantoon. Kiitoksia tästä!
Poistaolen samaa mieltä Hannin kanssa. riippuu paljon päivästä ja mielialasta :) en kyllä yhtään ossaa sanoa...
VastaaPoistaMitä paskaa tämä on
VastaaPoistaEnpä osaa sano mitä "paskaa" tarkotat.
VastaaPoistavoi jumalauta mitä runoilua
Poistahei nyt on pakko tänne lisäillä että lähes täydellinen biisi, käy melkeinpä missä tahansa mielentilassa, antaa käsittämättömän fiiliksen: Nomy - Cocaine
VastaaPoistaTuo on todellaki aivan käsittämätön biisi!
Poista