Koeviikko

Ajattelin värkätä nyt tällaisen pikaisen postauksen, sillä koeviikosta johtuen en välttämättä ehdi paljon muuta kuin lukea Ruotsin sanoja. Tämänkin aamupäivän olen fiilistellyt Magnet kirjan kappalesanaston kanssa, ja voin sanoa että Ruotsi kielenä, on mulle tavallaan se Akilleen kantapää. Koska olen ollut yksin kotona, on hiljaisuus ainoa ystäväni. Se ystävä ei ole kovin kaksinen, joten päätin jättää sen, ja vaihtaa toiseen. Kotimaista musiikkia läppärin kaiuttimista! Keskittyminen kärsii jonku verran, mutta sille ei voi mitään! Tässä postauksessa päästään raapaisemaan jo hieman oman musiikkimaun pintaakin.

Elikkäs kyseessä on suomalainen dark/black metallia soittava "Ajattara" nimeä kantava kuusi henkinen kokoonpano. Yhtye on perustettu vuonna 1996, perustajana tuolloin toimi Amorphiksessa laulajana toiminut Pasi Koskinen. Ajattara on julkaissut 14 vuotisen olemassaolonsa aikana yhteensä kahdeksan studioalbumia, joista uusin "Murhat" pitkäsoitto julkaistiin 2. helmikuuta 2011. Tämä kyseinen kappale, eli "Kunnes taivas meidät erottaa" on heidän tuoreimmalta albumiltaan.

Aamu oli niin ihanan aurinkoinen, että verhot kiinni ja black metallia soimaan! Voin sanoa, että kun tutustuin yhtyeeseen ensimmäisen kerran noin vuosi sitten, rakastuin siihen välittömästi. Miksi? Yksinkertaisia riffejä, sekä simppelit melodiat ja tottakai suomenkieliset sanoitukset riittävät paikan lunastukseen meikäläisen sydämessä. Sanoituksiltaan Ajattaran kappaleet ovat hyvin synkkiä, ja raakoja. 

Yleinen käsitys black metallin kuuntelijoista on todennäköisesti joku tällainen... Henkilökohtaisesti minua ärsyttää suuresti se, kun ihmiset luokittelevat itsensä jonkin tietyn musiikki genren kuuntelijoiksi. Black metall headit ovat loistava esimerkki tästä, risti väärinpäin kaulaan, mustat gootti vaatteet ja corpse paintit naamaan. Tällä takaat paikan saatanan vasemmalla puolella, sekä teet hyvin selväksi muiden ihmisten silmissä sen, että kuuntelet black metallia. Tavallaan kunniotan, tavallaan nauran tällaisille ihmisille. Tästä aiheesta tulen VARMASTI kirjoittamaan syvällisemmän mietiskely postauksen.

Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus oli suomalainen Heavy metallia soittava yhtye. Kokoonpano toimi vuosina 1996 viiva 2004. Yhtyeen "trio" viittaus on hieman harhaanjohtava, sillä yhtyeessä oli Timo Rautiaisen lisäksi monta muutakin henkilöä. Yhtyeen kokoonpano vaihtui yhtyeen olemassaolon aikana useasti. Yhtyeen kappaleita on sanoittanut mm. Irvin Goodmanin kappailetaki sanoittanut Vexi Salmi. Kappaleiden sanoitukset vaihtelevat henkilökohtaisista tragedioista ekokatastrofeihin. Kyseinen kappale "Hyvä ihminen" on ensimmäinen single vuonna 2004 julkaistulta "Kylmä tila" albumilta. Kappaleen on sanoittanut Jarkko Martikainen.

Ajattaran synkistä tunnelmista päätin vaihtaa hieman duurimaisempaan musisointiin. Tähän kategoriaan sopi loistavasti kyseinen yhtye. Kappaleen sanoitukset ovat loistavan ajankohtaiset ajatellen nykypäivän globaalia maailmaa. Sanoituksissa on hieman viittauksia myös narsismiin. Tämä kappale saa soittoaikaa omissa soittimissa säännöllisin väliajoin. Loistavaa.

Herra Ylppö & Ihmiset on Maj Karma yhtyeestä tunnetuksi tulleen Herra Ylppö eli oikealta nimeltään Frank Mikko Kalevi Mäntymäen perustama "reality rockia" soittava yhtye. Reality rock, eli Ylpön omien sanojen mukaan yhtyeen sanoitukset käsittelevät tilanteitä elävästä elämästä ja ovat usein omakohtaisia. Tämä kappale "Mustat hevoset" on yhtyeen tuoreimmalta albumilta "Mies ja nainen", joka julkaistiin 16.1.2012. 

Siirryin askel askeleelta kohti kevyempään suomalaiseen musisointiin, tätä kevyempään en kuitenkaan päässyt. Levyn nimestä jo voi päätellä, mitä aiheita levy käsittelee sanoituksissaan. Kyllä, miehen ja naisen yhteiselämää toistensa kanssa, eli parisuhdetta. Kuulin heidän ensimmäisen singlensä "Mies murtuu" ja se on todella kaunis biisi, joka hieman kosketti itseänikin. "Mustat hevoset" ei tee floppia suhteessa heidän ensimmäiseen singleensä, päinvastoin. Tämä levy ilmestyi hiljattain Spotifyn ihmeelliseen maailmaan, ja tänään sain sitä hieman makustella. Levyn teema on itsellekin tällä hetkellä ajankohtainen, siksi se saa todennäköisesti paljon soittoa omissa fiilistely sessioissa. 

Tämmöstä tällä kertaa, siinä hieman omaa musiikkimakuani, ja ruotsin sanat on hallussa... noooh, jos sitä huomena sitten panostais oikein tosissaan! PS. En muuten koskaan jaksa lukea näitä teksejä ennen julkaisua, joten älkää välittäkö pienistä kirjoitus virheistä, kitos!